Pikavipeille kulukatto vai korkokatto?

Suomen Pienlainayhdistys, johon kuuluu suuri osa Suomessa toimivista pienlaina-alan yrityksistä, on ehdottanut että pikalainoille asetettaisiin kulukatto korkokaton sijaan. Suomen Pienlainayhdistys on perustettu edistämään hyvää luotonantotapaa sekä kuluttajien tietoutta pikalaina-alasta.

Yhdistykseen kuuluu kaikkiaan 13 suomalaista vippiyritystä, ja ne käsittävät yhteensä 76,1 prosenttia kaikista Suomen pikalaina-alan toimijoista. Pienlainayhdistyksen ehdotuksen mukaan vippien kulukatto tulisi asettaa siten, että kuluja saisi tulla enintään 30 prosenttia alkuperäisestä lainapääomasta, eli esimerkiksi 100 euron vipille saisi tulla kaikkiaan erilaisia kuluja enintään 30 euroa.

Samalla Pienlainayhdistys on myös ehdottanut, että perinnälle asetettaisiin kulukatto. Oikeusministeriön asettama pikalainojen parissa työskentelevä työryhmä esitti huhtikuussa, että alle 1000 euron suuruisten lainojen korot saisivat olla 36-50 prosenttia, mutta tarkka prosenttiraja päätettäisiin jatkovalmisteluissa.

Pienlainayhdistyksestä on kuitenkin kommentoitu, ettei pikalainatyöryhmän esitys korkokatosta ole soveltuva pikalainoihin, sillä esitys perustuu todelliseen vuosikorkoon. Todellisen vuosikoron laskeminen pikalainoille on täysin älytöntä, sillä vippien keskimääräinen takaisinmaksuaika on noin 30 vuorokautta, ei suinkaan vuosia.

Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto onkin kommentoinut, että tuntuu siltä kuin haluttu lopputulos – eli pikavippien kitkeminen pois markkinoilta – olisi päätetty jo valmiiksi, ja nyt ollaan vain valitsemassa parasta mahdollista ratkaisua, joka lopulta tulee johtamaan tähän haluttuun lopputulokseen. Pikalainoille asetettava korkokatto olisikin niin kohtuuton, että pikalainapalveluiden olisi kannattamatonta tarjota jatkossa lainaa netistä.

Pienlainayhdistys on myös ehdottanut, että pikalainat kiellettäisiin kokonaan alle 20-vuotiailta henkilöiltä. Näin voitaisiin vähentää juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneiden nuorten ylivelkaantumista. Juuri täysi-ikäisyyden saavuttaneet nuoret eivät usein ole kuitenkaan yhtä taitavia taloudenhallitsijoita, kuin jo muutaman vuoden täysi-ikäisiä olleet henkilöt, jotka ovat jo joutuneet itse opettelemaan laskujen maksamista sekä muuta talouden hallintaa.

Oikeisministeriön pikaluottotyöryhmän esityksissä ei ole otettu minkäänlaista kantaa vippien ikärajoihin. Lainsäädäntöneuvos Katri Kummonen on kertonut, ettei ikäraja olisi tehokas keino puuttua ylivelkaantumisiin, sillä vippaajista vain hyvin pieni osa on alle 20-vuotiaita. Esimerkiksi yli 40-vuotiaita vippaajia on selkeästi enemmän, kuin alle 20-vuotiaita.

Ylivelkaantumiset voitaisiin kuitenkin kitkeä helposti pois Pienlainayhdistyksen ehdottaman positiivisen luottorekisterin avulla, joka on käytössä jo lähes jokaisessa muussa Euroopan maassa. Voikin vain ihmetellä, että miksei positiivista luottorekisteriä ole otettu käyttöön myös meillä Suomessa.